sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Perhe on paras!


Mun rakastakin rakkaampi perhe oli siis "kylässä" keskiviikosta 19.10. lauantaihin 22.10.

Nähtävää ja tekemistä ois riittäny vaikka kuinka paljon enemmän, aika vaan hurahti käsistä! Mulle on tosi tärkeetä, että nyt mun perhe tietää paljon tarkemmin mistä mä puhun tai keistä mä puhun :) Käytiin mm. molemmilla perheillä kylässä ja tuliaisina oli lähinnä sitä parasta mahdollista eli ruisleipää! 

Se maistuu täällä ihan älyttömän hyvältä, samoin kuin Sisut ja Fazerin mustikkasuklaa. (Okei okei, sininen kans ;)) Sain myös vanhoja autoja, Pepsodentin xylitol hammastahnaa, hammasharjoja (koska olen kovin kiintynyt omaan malliini ja sitä ei löydy täältä) ynnä muita ihania, kotoisia, suomalaisia asioita! 

Kiitos <3 


Näytin varmaan ihan isän tyttäreltä kyseisenä hetkenä ;D Ihana isä!

Keskiviikkona kun perhe tuli, niin ajoin auton parkkiin Amstelveen perheen luo, terpattiin KaPeMisSiLoSa (hehe: Kati, Pepijn, Miska, Sini, Lotta ja Samu) nopeahkosti ja jatkettiin matkaa kohti Amsterdamia! Laitoin samaan syssyyn kuvat perjantai aamulta, kun käytiin vähän markkinoilla kattelemassa ja juteltiin Katin kanssa siinä samalla. 
Oli tosi ihanaa esitellä perheet toisilleen! <3

Sen jälkeen käytiin lunchilla AnTan luona, kun mummu kutsui meidät ja mä jäin siitä sit töihin. Perhe lähti käymään meren rannalla kattelemassa maisemia! Taavi oli työmatkalla Amerikassa ja Annetjenkin mun perhe näki vaan vilaukselta, kun ne tuli hakemaan mua töistä ja suunnattiin suoraan aikidoon.

Kunnon letka kohti keskustaa!



Musta tuntu että siskoni ja veljeni olivat kasvaneet ihan hirveesti! Oli ihan hassua miten isoja ne jo oli... Ehkä se sit osittain johtu siitä, että oon ollu paljon pienempien kanssa tekemisissä. Oi oli ihanaa saada "ipsut" nukkumaan mun luo :) Hyviä juttutuokioita, paljon haleja ja ihan vaan olemista. Sellasta arkista hyvää yhdessäoloa, vaikka mulla olikin aika paljon kiirettä. 

Hassua olla niin ISO sisko, että mun luokse tullaan maailmalle ja ollaan yökylässä mun luona :D Myös se että mä olin yleensä kuski täällä, oli ihan hassua - tääl on aika hurja ajaa alkuun kun on mahdollisesti viis kaistaa vierekkäin, samaan suuntaan siis. Vitsailtiin isän kanssa et tän jälkeen Suomen tiet on ihan lastenleikkiä!

Amstelveen keskustaan!
Ennen kun jatkettiin Amsterdamiin, niin ehdotin et josko käytäis syömässä ranuja siinä tietyssä paikassa Amstelveen keskustassa. Vähän oli suolasempaa kun yleensä, mut kaikille maistu silti ;D Ihan eri tasoa kuin ranskikset Suomessa.



Sisko paparazzeili, niin mä en yleensä ees ottanut kameraa mukaan! Suuri osa tän postauksen kuvista on siis siskon ottamia, kiitokset hänelle :)


Tosi hollantilaista heti ekana päivänä :D


Amstelveenin keskustasta matkattiin siis bussilla paikallisten "isolle kirkolle". Käytiin Rijks museossa ihmettelemässä mm. Vermeeriä, Van Goggeloista ja Rembranttia. Oli kyllä iso museo, huhhuh! Onneks mul on nyt museokortti, niin voin mennä sinne uudestaankin ihmettelemään.

Isä yövahtina! <3 <3 dou dou

Isän kanssa oltais toivottu että Vermeerin "Tyttö ja helmikorvakoru" ois kans ollu Rijksissa, mut kun googlasin niin se onkin Den Haagissa tällä hetkellä... (tästä lisää toisella kertaa ;D )

Torstai, Utrecht!

Nää kuvat on siis kauniista Utrechtista, jonne ajettiin vähän sokkeloisia reittejä tunnin verran. Isä siis ajoi tällä kertaa ja mä toimin kartanlukijana. Nähtiin Satua, Elsaa sekä Davidia ja oli kyllä taas kovin mukavaa! Elsa oli ihan innoissaan jakamattomasta huomiosta jota tuli monelta taholta eikä tosiaan mennyt kauaa ennen kun Elsa oli hurmannut kaikki. Ihana pikkuinen pikkuserkku!

"Kattokaa kaikki eri suuntiin", melkein onnistuttiin :D
Äiti kuvattavana ollessaan otti kuvaajasta kuvaa :D Systeri tämänkin kuvan takana.
(perhekuva poistettu)

Kirkossa oli jännä peilitaideteos.
Ihana Iisak ja ihana Elsa!
Kohta Elsa kävelee ;D
Perjantain kohokohta:

Tästä näkee ehkä kuinka hauskaa meillä oli! Martijn mun takana ja Galen oli kans heitettävänä :D

Martijn otti siskon, veljen, Galenin sekä mut erikseen ja opetti siistejä liikkeitä miten pienikin ihminen voi kaataa taikka heittää isompia (huomioi monikko) oikeiden tekniikoiden avulla. 

Sisko kaato meiät ja me rollattiin!

Samoin Iisak!
Mun vuoro...
...ja sensei opetti mulle vähän erilaisen kaatamistavan; lopputulos oli ihan niinkuin elokuvista napattu! Ai että, olishan se siistiä päästä joskus käyttämään näitä taitoja muuallakin kuin tatamilla.


Tää on sellanen harjotus joka tehään yleensä joka tunnin lopussa. Näyttää helpolta jos sivusta seuraa, mutta tosiasiassa se sisältää ihan hirveesti pienen pieniä osasia joitten oppimiseen menee vuosia, eikä jutun syvintä olemusta välttämättä tajua ikinä. Jänniä juttuja nämä.


Lauantaina käytiin Banksy-museossa ja se oli kyl hieno! Oli siellä Andy Warholliakin, mut henkilökohtaisesti pidin enemmän Banksyn taiteesta ja sen sanomasta.

Tälläsen Banksy oli taiteillu säilöauton kylkeen.
Tää on yks mun lemppareist - vahva sanoma.
Tää oli maalattu metalliin ja se metalli oli tuotu näytille.
(kuva poistettu)

Paras sisko :D 

(kuva poistettu)

Oon tosi kiitollinen siitä, että perhe pääs tulemaan ja myös siitä että asiat järjesty aika kätevästi ja kaikilla oli mukavaa :) Mahtavaa on myös se, että ens viikonloppuna "meikämanne" (ah nyt oli pakko lainata laikkarikollegaa kesältä, huvittava sana) pääsee SUOMEEN! 
Lauantaista maanantai aamuun, mutta Suomeen anyways :D Kiitos kummitädilleni kutsusta syntymäpäivillensä ja lentolipuista jotka mahdollistavat osallistumiseni! 

Oi Suomi kaaatso täältä tullaaaaan...

-Emma


P.s. En ois kyl kuvitellu kirjottavani blogipostausta puutarhassa istuen, Lokakuun lopussa! Okei, on mulla päällä mun merinovillakerrasto, villasukat ja pari isoa villapaitaa varalle; oon hyvin villaisesti varustautunut ja sen on moni kaveri jo huomannut :p 


Siitä tulikin mieleen, että kun sattumalta kävelin viime torstaina lankakauppaan Haarlemissa, myyjä tuli (englanniksi) ihastelemaan mun säärystimiä. Mietin että nyt on kyllä tutun oloinen aksentti, mutta jatkettiin vähän jutustelua ja kerroin että säärystimet on Viron torilta, omatekemät villasukat olin jättänyt kämpille. Siitäpä hän sitten kysymään että mistä päin mä oon kotoisin ja kun vastasin niin hän iloisesti töräytti: "Ai siekin oot Suomesta!". 

Ihana pohojalaanen nuori nainen oli tullut kyseiseen lankaputiikkiin työharjotteluun ja samalla töihin neljäks kuukaudeks - asuu anoppilassa muistaakseni Den Haagissa tai muualla "lähimaastossa". Kyllä meillä juttua riitti ja hauskaa pidettiin! Ja kun ystäväni Galen oli mukana, häntä luultiin myös suomalaiseksi, vaikka kysyttäessä Galenin olikin pakko myöntää olevansa hollantilainen. "Pakko" siksi, että hän haluaisi mieluummin olla suomalainen tai englantilainen, mutta se on jo ihan toinen juttu! Ja täytynee mainita, että seuraava putiikki johon astuimme, oli täynnä erilaisia uusia ja vanhoja pelejä ja se sijaitsi vastapäätä kyseistä lankakauppaa - jokaiselle jotakin :D


sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Sekalainen pläjäys osa 2


Moi pitkästä aikaa :)

Tässä parin viikon aikana on tapahtunu vaikka mitä ja ollu tosi tosi kiireistä. Erilaisia fiiliksiä on käyty läpi ja ajatustyötä oon harjottanu varmaan kuukauden edestä. Kroppaki ehti jo muistutella että "nyt Emma rauhotu", kun meni vähän liian lujaa enkä nukkunu saatika vaan ollut tarpeeks paljon.


Anyways, kävin siis myös Leidenissä ja se oli kiva kaupunki, niinku nää kyllä kaikki on. Nättejä paikkoja, mut myös keskeneräisyyttä ja huonosti ylläpidettyjä taloja - jätin ne omaan rauhaansa, kunnioitettakoon yksityisyyttänsä ;) Joku päivä voisin ottaa kuvia myös kaikesta keskeneräisestä, ettei teille tuu ihan liian ruusunen kuva Hollannista. Ai että Suomessa osataan kyllä rakentaa ihanan tiiviitä taloja! Täällä on tyypillistä se, että sisällä verhot lepattaa, kun ulkona tuulee; siitä puheenollen, täytynee puhua vuokraemännälle mun kämpän ylimääräsestä kattoilmastoinnista :D 


Kuulin että valkoposkihanhet on tulossa Suomesta tänne, mutta vielä en oo törmännyt merkittäviin esiintymiin. Ankkoja, joutsenia, kurkia ja hanhia kyllä näkyy, samoin silkkiuikkuja. Ehkä kuitenkin kivempi näin ;)

Näitä löytyy!


Burch van Leiden

on linnoitus 1000-luvulta ja sieltä näkee Leidenin aika kattavasti. (Taikka kattovasti, hah hah...) Galen vei mut sinne ja puhuttiin mm. suomalaisen ja hollantilaisen oppijärjestelmän eroista, sekä talojen eristämisestä :D Galen on tosi kiva ja ajattelevainen kaveri; on ihanaa saada ystäviä läheltä, joiden kanssa voi jakaa asioita.


Joku Leidenin kirkoista oli muutettu opiskelijoiden asunnoksi, mutta en oo ihan varma oliko se tuo pytinki tuossa. Joku Galenin kavereista asuu siellä.



Sit hypätään Amsterdamiin! 

Näin mun host-perheiden perhetutun, Timon, damissa. Timo on kans tosi mukava kaveri, Taavi esitteli teatterityyppinä, ja oli hirmusen kivaa kun voitiin puhua suomeks kaikenlaista! Timo kävi myös syvällisen keskustelun Ollin kanssa hollanniksi, kun tuli vielä kylään Amsterdam-retken jälkeen; tiedän nyt vähän mitä Ollin pään sisällä liikkuu. Kiitos Timolle vielä kerran :) 


Syötiin aika fancyt lämppärit tossa kattokahvilassa! Siinä oli ainakin päärynää, brie-juustoa, saksanpähkinöitä ja tollasta kiinankaali-tyyppistä kasvista, jonka nimeä en nyt kyllä muista.


Ei huonot maisemat, jos voisin sanoa ;D


Lounaan jälkeen mentiin vähän kiertotietä asemalle, koska Timo tietää hyviä mestoja Amsterdamissa. Meiän tarttee kyl tehdä uusintakierros, koska aika oli vähän kortilla - mentiin siis suoraan hakemaan lapsia koulusta, kun päästiin Haarlemin asemalle. Oli tosi hauska tavata Timo, meil oli hyviä juttuja ja hauskaa yhdessä! 

Yllä oleva patsas oli entisen nunnaluostarin pihalla ja sen takana olevissa taloissa ei edelleenkään saa asua muita kuin naisia. Seuraava rakennus taas on Amsterdamin vanhin pystyssä oleva talo. 1200-luvulta jos oikein muistan - vaikee uskoa!


Sit päästäänkin taas mun yhteen lemppariaiheista eli aikidoon!

Perjantain 14.10. tunti oli ihan mielettömän jees. Meillä oli tosiaan sensein sensei, Erick, opettamassa ja meiän sensei halus harjotella mun kanssa. Sain siis tuplaopetusta ja kyllä me sit treenattiinkin! Muun muassa se keppisarja jota harjoteltiin aiemmin Louisonin kanssa, oli vahvasti mukana illan oppitunnissa; onneks muistin sen kohdan jo aika hyvin!

 Kirjoitin instagramiin pätkän seuraavana päivänä ja itse asiassa voisin laittaa screenshotin siitä:

Tästä voi nähdä mun mielestä aikalailla sen oleellisen, mitä saan kertoa ;)
Treenin jälkeen jäätiin vielä dojolle viettämään iltaa, maisteltiin sakea ja sisuja! Ihme ja kumma, sisut suorastaan katos parempiin suihin, niin moni niistä tykkäs :D 


Ja Zoli se saa kaikki hyvälle tuulelle! Marrie otti meistä kuvaa ja joku vaan huikkas et "mee Zoli naurattamaan" että tulis aidot hymyt - toimi! 

Aikidosta, perheen visiitistä ja ystävistä onnellisena mainitsen vielä, että paljon materiaalia on kasattavana, pitää vaan löytää hyvä väli kirjoittaa ja järjestellä. Ja tosiaan, mun perhe oli jo täällä! Siitä pitänee kirjoitella ihan oma postaus, oli mahtavaa nähdä rakkaita ja näyttää niille mun elämää ja paikkoja täällä <3 

-Emma



perjantai 7. lokakuuta 2016

Aikido!

Ihan ens alkuun haluun sanoa että voi kylläpä tän postauksen julkaseminen on ollu vaikeeta... En oo halunnu päästää siitä irti, en niin millään. Aikidosta on tullu jotenkin tosi oleellinen osa mun elämää täällä; odotan aina että pääsen treeneihin ja suunnittelen muut vapaa-ajan menot aikidon ympärille. 

Itse asiassa voisinkin laittaa mun työjärjestyksen tähän! Piirtelin sen selkeyttämään mun omaa ajattelua ja samalla se on helppo laittaa eteenpäin jos tarttee sopia treffejä kavereitten kanssa tms. :) 

Siinä näkyy kaikki oleellinen :D ...paitsi sunnuntain treenit ;) 
Mutta nyt takaisin asiaan, mun mahtavaan uuteen harrastukseen! 
(Jos et oo kuullu vielä mitään ja haluat tietää, niin voit käydä lukemassa "Harrastamaan?" postauksen, niin oot nähnyt jo jotain :3 )

Meiän dojo sijaitsee siis reilun neljän kilsan päässä AnTalta ja reilun kolmen kilsan päässä mun asunnolta. Se on sellanen koulu, josta Aikidojo Haarlem on saanu jumppasalin lainaan. Ei huono. Ainoo vaan että matot pitää aina laittaa perjantaina ja ottaa pois treeniviikonlopun jälkeen; extra habatreenit, mut se menee nopeesti ku yhessä tekee :D


Tyypillistä minua?

 Pieter, joka mun mielestä muistuttaa erehdyttävästi Colin Firthiä, sanoi kamera kädessä että "nyt katot sit tänne päin, mut et hymyile". Zultán, joka kerto mulle mikä on perusasento aikidossa, vastas että "se hymyilee kuitenkin" ja rupes tanssimaan ja virnuilemaan imitoiden selvästi mua :D Eipä siinä voinu muuta ku nauraa ja tuloksena yllä oleva kuva...

Vas. Unkarista kotoisin oleva Zultán, joka opetti meitä sunnuntain tunnilla.
Asun löytyminen olikin oikee onnen kantamoinen! :D 

Danny (joka on töissä siellä konsertti-paikassa) oli joskus ostanu ittelleen jo valmiiks vähän liian pienen puvun ja sit vielä pessy sen 90 asteessa, niin eipä ihme että oli vähän nafti. Danny oli sit ostanu ittelleen isomman ja halus antaa ton mulle! Tosin meikäläiselle se on vähän liian iso, varsinkin toi takki, mut joka tapauksessa oon iloinen että sain sen ja oon nyt ulkonäöllisestikin osa porukkaa :3 


Taisinkin mainita että viime perjantaina (eli 30.9., tänään tartti jäädä töihin) oli erityisen kivaa; vietettiin sillon treenien jälkeen Louisonin läksiäisiä, kun se muuttaa Laosiin tyttöystävän luo. Nostettiin malja, syötiin sushia ja höpöteltiin kaikkea kivaa ja tietty naurettiin! Okei, mä myös onnistuin tiputtamaan ja hajottamaan mun sushin yhteiseen soija-kippoon, mut sit joku vaan sano että "kiva että tunnet olos jo noin kotoisaks" :D

Sinne tuli myös mulle uus ihminen, joka oli pitäny paussia aikidosta, mut päättikin nyt alottaa uudestaan! Galen, jolle annoin lempinimen Kevin, oli erityisen taitava suomen ääntämisessä ("hyvää yötä", joka on yleensä ihan hirvee sanamonsteri ulkomaalaisille) ja lupasin opettaa sille lisääkin :D Galen puolestaan lupas näyttää mulle opiskelijakaupunki Leideniä kun meen sinnekin käymään!

...nyt on poker-face, mut käsien pitäis olla vähän eri tavalla :D Pikku hiljaa!
Meiän sensei Martin on ihan huippu tyyppi! Okei, kaikki nää aikidokamut on enemmän tai vähemmän huippuja, mut ihailen Martinia todella :) 
Ensinnäkin, tykkään Martinin opetusmetodeista, asenteesta, huumorintajusta ja ihan myös luonteesta, mitä nyt oon sitä vähän ehtinyt näkemään. Mulla onkin yks hauska juttu kerrottavana siitä, mitä edellä mainittu tietää Suomesta: 

(Maanantai 19.9. kun laitettiin mattoja pinoon jumppasalin lattialta.)

"Heei, mähän tiedän yhen joululaulun joka on suomeksi!"
"Minkä niistä?", kysyin innostuneena.
"En muista nimeä tai osaa sanoja, mut mun kaks vuotias tytär vaan ihastu siihen täysin kun löydettiin se Youtubesta. Nyt oon yrittänyt löytää sen sanoihin merkityksiä, mutten oo onnistunut."
"Voisiks sä hyräillä sitä vähän?" pyysin, ja Martin hyräili:
"Tramp tramp, tramp tramp, tramppadamppa tramp tramp..." ja heti välähti
"AAAAAA, tip tap!! Soihdut sammuu!"
"Jooo, se se on!"

Siinä sit naureskeltiin suomalaista joululaulua, joka oli päätyny hollantilaisen taaperon korviin! Lupasin kääntää joskus sen englanniksi ja voi kun mulla on aina kotoisa olo jos Martin hyräilee tonttulaulua :D


Martin oli ottanu salakuvina tän kuvakollaasin maanantaina ja lähetti sen mulle viestinä facebookissa. Harjoteltiin Louisonin (joka on siis Martinin aikuinen poika) johdolla yhtä liikesarjaa tollasilla kepeillä. Eka kun näin sen nii kauhistuin; niin monimutkanen, nopea ja siisti, hirveen vaikeen näkönen yhdistelmä. MUTTA, kun keskityin ja yritin parhaani niin se onnistu! Ei välttämättä kovin nopeesti tai siististi, mut onnistu ja oon ylpee itestäni :D Erilaiset koreografiat on yleensä ollu mulle tosi vaikeita, mut ehkä en oo vaan harjotellu tarpeeks...

Motivaatio on aika jännä ja siisti juttu ;)

Mut joo, tässä oli nyt pikkusen mun fiiliksistä aikido-yhteisössä ja itse harjottelusta täytyy vielä sanoa et sen jälkeen on tosi hyvä olla. Vaikka välillä murjoudunkin, niin se kipu kuuluu asiaan ja on (yleensä) hetkellistä. Harkoissa aika vaan lentää kun keskittyy ja oppii uutta. On kans tosi kiva kuulla kuinka muiden silmissä kehittyy tosi nopeesti, vaikka ei sitä välttämättä ite tajua. Mä vaan olen ja teen parhaani mukaan. Nautin.

Mahtavaa että satuin menemään sinne urheilutapahtumaan! 

-Emma




maanantai 3. lokakuuta 2016

Jeeee kavereita!


Tällänen jengi kävi lauantaina Amsterdamin Heurekassa, eli Nemossa! 


Kavereita sillalla :) 






"Kukkuuu!" :D



Monika ja mä :D
Valtaisa ketjureaktio! Hyvin ja monipuolisesti havainnollistettu.


Jelle taustalla!
Mä vaan nauroin ku toi oli niin vaikeeta :D Huhhuh!



Yritin pelata tennistä ilmeilemällä: surunaama tais laskee mailaa ja iloisuus nostaa. Ainoo vaan et toi oli niin hämmentävä, että a) en oikein tienny mitä virnistää, b) se huomas mun hämmennyksen eikä tienny miten päin laittaa mailaa, c) yhteistyö toimi vähän vasta sit ku rentouduin ja onnistuin keksimään et mikä sille on surua ja mikä iloa :D

...hämmmennys...

Nemon jälkeen kierreltiin vähän Amsterdamissa, käytiin ranskalaisilla, Rembrantin luona ja sit mentiin istuskelemaan tollaseen pubiin. Jutusteltiin kaikenlaista, leikittiin selfiekepillä ja oli tosi mukavaa! 



Violet, Jelle, Cristina, Monika ja mä :D
Violet on muuttanu Espanjasta viis vuotta sitten ja opiskellu opettajaks, Jelle on paljasjalkanen duchman jolla on paljon kansainvälisiä suhteita, Cristina on kans Espanjasta ja itse asiassa tuns AnTan edellisen aupairin ja Monika on se italialainen jonka kanssa kävin jätskillä aiemmin! :) 

Se vihree paitanen espanjalainen (jonka nimeä en valitettavasti muista) aiemmista kuvista oli kans oikein mukava, mut lähti tapaamaan kaveriaan meiän ranskalaishetken aikaan. Se oli käyny Suomessakin ja puhuttiin sit aika paljon Suomesta ja toki Espanjastakin! :D 



Päästiin Violetan poikaystävän (tosi mukavan oloinen duchman) kyydillä takasin Haarlemiin, kun se pääs töistä yheksän aikaan. Sovittiin kans et opetan joskus Violetalle ja Monikalle miten tehän ranskalaisia lettejä, kun ne ihaili mun omaa :D 

Oli kyllä mukavaa sakkia ja tosi kiva päivä! Illalla rentouduin vielä Overveessa iltapalan, kynttilöiden ja Ville Haapasalon (haastattelusta tehdyn) kirjan Et kuitenkaan usko -parissa! Taavi anto sen mulle torstaina ja hups, se loppu lauantaina. Oli siis hyvä :D 


Yritän mahd. pian kertoo vähän aikido-juttuja ja laittaa kuvia! Perjantaina oli ihan erityisen kivaa :D Ja siis vaikka nyt aika on vähän kortilla, niin tavallaan on kans tosi kivaa olla kiireinen! Paljon tekemistä ja kaikkea kivaa ajateltavaa, niin kyl siinä murheet väistyy. Pitää kans yrittää keskittyä kaikkeen kivaan ja tulevaan, eikä jäädä vellomaan menneitä, mitäpä niille vois enää tehdä? Täällä siis nyt kaikki hyvin, toivon että sielläkin <3

Palaillaan,
Emma

P.s. Tämä hauska asia on jännä, mut mahtava! Ikinä en oo kokeillu ja vähän myös siks jännittää:


BERLIINIIN BUSSILLA!

Jeah! Yks aupair kysy meiän wappiryhmässä että haluaisko joku lähtee messiin ja meikä päätti lähteä! Anetsku autto hommaamaan mulle liput, koska mun pankkia ei löytyny vaihtoehdoista eikä visa electron toimi täällä. Anyways, liput on nyt olemassa mun sähköpostissa :D Ei huono. Hostelli on kans varattu ja se makso jotain 11€ yöltä. Seikkailu! Ah ihana tää Hollannin sijainti ;D